Harmillisen pitkä kirjoitustauko ollut tässä, mutta oma virtuaaliheppailuni on vähän jäässä tällä hetkellä koulun ja töiden vuoksi. IRL-heppailukin vie kovasti aikaa tällä hetkellä, ja rehellisesti sanottuna, olen pohtinut koko virtuaaliheppailun lopettamista. Jostain syystä homma vain ei innosta. Muutaman hevosen tosin jättäisin itselleni väkisinkin, russiponit ja Vinkun. Kovastihan se kyllä harmittaisi luopua isosta kasasta hevosia, mutta toisaalta, kun ei intoa ole, niin miksi turhaan rääkätä itseään ja yrittää saada motivaatiosta kiinni?

Toisaalta taas, kun mietin nyt mitä hevosia olisi pidettävä, niin onhan niitä enempikin. Russien ja Vinkun lisäksi kotiin jäisi Ville, Jimi, sekä osa NW:n asukeista. Lähinnä varmaankin Hamunen, Doni, Leevi, Kiko ja Eemeli. Ja ehkä Timppa. Eli siis pitäisin varmaan edelleen 11 kaviokasta, 12 jos Timpankin pitäisin.

Miksi sitten lopettaisin,  tai ainakin pienentäisin touhuiluani niin radikaalisti? Koska yksinkertaisesti tämä ei vain innosta enää. IRL-heppailun kanssa on asiat kohdillaan ja pystyn ihan IRL harrastamaan sen verran hyvin, ettei tämä enää ole sitä samaa "huumetta" kuin joskus aiemmin. Johan näissä piireissä on ainakin kuutisen vuotta tullut pyörittyä. Ei, se ei ole paljoa, mutta tuntuu paljon enemmältä, kuin todellisuudessa on. Kilpaileminenkaan ei ole enää itselleni niin tärkeää, en koe sitä tarpeelliseksi enää. Siitä tulee liian herkästi pakkopullaa.

Vielä toistaiseksi annan tämän ajatuksen hautua päässäni, jos päätän hevosmäärää pienentää ja jatkaa puskameiningillä pienemmällä ponimäärällä, tulen siitä kyllä ilmoittamaan. Ymmärrän toki, jos tätä joku kasvattaja lukee, ja tahtoo jo nyt ottaa kasvattinsa takaisin. Siinä tapauksessa toivoisin, että minua infottaisiin asiasta sähköpostitse (virtuaali @ halipula.net - poista välit!)

Nyt on sitten russipalluratkin oikein kunnossa, kaikkia on osallistutettu villeihin estekisoihin ja oripoikia NJ:n näyttelyihinkin. Vielä kun löytäisi Piitu-tammalle rakennekuvat siitä tammasta, josta sillä on estekuvat jo. Piitullahan on siis nyt kaverinaan kaksi oripoikaa Chili ja Pepsi. Poneillahan on päiväkirja sivuillaan, mutta eipä sivuja tule niin usein päivitettyä, että sitä tulisi kokoajan kirjoitettua. Kisatulosten päivityksen yhteydessä voi sitten taas kirjoittaa kaikille päikkyyn.

Kolmikko on etsinyt myös kotitallia, ensin meidän piti majoittua Kronvikiin, mutta kun sen tarina jäi lyhyeksi, aloin pohtia, että mitä jos namusterin hellään huomaan Juolukkaan. Sinne suuntaan ei vielä olla oltu yhteyksissä, kun nyt saisi namusterin meseen niin voisi siellä postitella, se namun lomake kun on mun aivoilleni liian monimutkainen.

Kotitallin lisäksi ponit etsivät hoitajia. Piitulle on ilmeisesti nyt jo löytynyt hoitaja, oripojat etsivät vielä. Pitäisi tehdä Piitun hoitajalle hoitopäikky, kunhan tässä ehtii. Tänään varmaan se edessä kyllä, kun ei ole muutakaan.

Virtuaalimaailma tuntuu olevan yhtä taukoilua täynnä. Osa joko aloittaa tauon tai lopettaa kokonaan, kun osa palaa takaisin piireihin taukoilun jälkeen. Hyvä esimerkki palaajasta on Jenni, Cecam Shetlandsin omistaja, jonka sain houkuteltua Savijärvellä shetlanninponien rotunäyttelyssä takaisin virtuaalipiireihin. Kiva nähdä Cecam taas pystyssä, vaikkakin pienellä ponimäärällä.

Taukoilijana mainittakoon Mestyn varuste, jonne olisin niin kovasti halunnut päästä pyörähtämään, mutta etusivulla iski vastaan ilmoitus tauosta. Niin se menee, välillä on taukoiltava. Onhan omakin virtuaalieloni varsin hiljaista tällä hetkellä. IRL elämän yötyö, hoitoheppa ja vuokraheppa kun vievät suuren ajan viikoistani, ja ne vähät ajat, jolloin en ole tallilla, vietän koneella. Tosin tekemättä juuri mitään.

Tekemistä kuitenkin riittäisi. Wasbaarissa syntyy kesävauvoja kunhan saadaan Hamzin kanssa päätettyä yhdistelmät, luonteita pitäisi kirjoitella ja kaiken lisäksi vielä kisauttaa niitä, joita tulee kisautettua villeissä. NJ:kin on minitauolla, ja VRL ei myöskään vielä ole toiminnassa. Tällä mennään.

Ihmetyksen aiheitakin on. Kuvia jos huutokauppaa, niin tulee haukkuja siitä, kuinka p*ska kuvaaja on jne. Miksi tällaista pitää tehdä? Itse huutokauppaan niitä ei niin hyviä/omiin tarpeisiini sopimattomia pois, ja kummastuttaa joidenkin käyttäytyminen. Ei se mitään, jos sanoo, mutta voisi sen edes omalla nimimerkillään tehdä. Itse olen osin vasta kuvausharrastuksen alussa, tallilla otetut onnistuvat jo, mutta tapahtumissa kuvauksessa on vielä harjoiteltavaa. Kuvat jäävät herkästi vinoiksi, tai niissä on jotain muuta häikkää. Sadesäällä eivät kuvat edes ole huipputarkkoja. Juurikin Savijärven shetunäyttelyn kuvasatoa haukuttiin kovasti. Myönsin toki, etten ole huippukuvaaja, mutta ei se ole tarkoituskaan, vielä. Jokaisella kuvauskerralla oppii jotain uutta. Ehkä jossain vaiheessa opin myös karsimaan niitä heikoimpia kuvia pois, ja valikoimaan ne parhaimmat kuvat julkaistavaksi.

Kesän kuvauskausi kisojen suhteen on korkattu nyt sitten oikein kunnolla. Ensin oli seuratason estekilpailut Tuomarinkylässä, kamerasta loppui tietysti akku kesken. Kuvasato kuitenkin innosti kovasti hommaamaan harrasteponin ja niin flanulle tuli Ruotsista tuontiponi Piitu. Piitulle olen etsimässä myös kilpakaveria, ettei neidin tarvitse ihan yksin villejä kisoja kierrellä kanssani. Tarvitseehan jokainen pikkuponi kisakaverin.

Toisena kuvattavana kisana oli kenttäratsastuskilpailut Niinisalossa, jossa olin myös hoitamassa ihanaa suomenheppatamma Tinttiä. Tällä kertaa olin fiksu, ja kameran akku oli ladattu täyteen. Fiksuna myös jätin osan ratsukoista kuvaamatta, ei sitä kisahoitajana olisi ehtinytkään.

Kolmantena kisana oli PunRan järjestämä Match Show Vermon raviradalla. Näistä kuvista isohko osa meni huutokauppaan ja osa on jo kaupattukin. Kumma kyllä, kun ei porukalle meinaa rakennekuvat kelvata, vaikka toisaalta, huutokauppaan laitetut eivät edes ole sitä huipputasoa.

Toukokuussa oli myös ensimmäistä kertaa kaksipäiväisenä Pony event, jonka toisena päivänä oli Young riders event. Lauantaina tuli kuvattua poneja reilusti, lähestulkoon jokainen ratsukko pääsi kameran eteen, ja kaverina kisoissa oli ronya. Seura oli onneksi erittäin hyvää! Sunnuntaina kuvailin yksin, mutta olin kaverin hevosta myös hoitamassa. Tai ehkä enemmänkin koiraa pitämässä, vaikka kyllä ne molemmat kädessä kulkivat, koira ja hevonen.

Nyt kun on kesän kisakausi korkattu, on hyvä hommailla uusia hevosia ja vaihdella hevosille kuvia. Monien harmiksi kun Hippolan näyttelykuvia ei saa enää käyttää, on varsinkin oreille hommattava kuvat muualta. Itse pyrin kiertämään mahdollisimman paljon erilaisia näyttelyitä, ja ainakin shettiksilleni kuvailen kuvat shettisten rotunäyttelystä nyt kesäkuussa ja muille poneille tulee sitten kuvia Vermon poninäyttelystä. Haastetta tuottaa lähinnä siis puoliveri- ja suomenhevosoriit. Mutta eiköhän niillekin jostain jotkut kuvat löydy!

IRL puolella on kisakausi käynnistymässä pikkuhiljaa taas ja kuvaajat alkavat heräilemään talvihorroksesta. Onko näin, vai ovatko kaikki olleet ahkeria talven aikana ja päivitelleet kalustojaan? Tämä kuvaaja on ainakin päivittänyt kaluston, viime syksynä joutui tuo Nikonin Coolpix S210 siirtymään pois järeämmän kaluston tieltä, kun tilalle aktiivikäyttöön tuli Nikon D40. Hetikohta kameran saamisen jälkeen kalusto kasvoi Tamronin AF70-300mm objektiivilla, ja oltiin vasta marraskuussa (kameran sain syyskuussa). Nyt on ostoslistalla jo ainakin yksi lisäobjektiivi, ehkä kaksikin. Riippuu miten rahat antavat myöden. Ensisijaisena hankintana on Tamron AF18-200mm, ja sitten joskus myöhemmin kesällä sitten myös Tamron SP AF 70-200mm.

Kuvauskärpänen on jo ehtinyt pureskella monesti sinä aikana, kun tuo uusi kamera on ollut, ja sillä onkin tullut räpsittyä jo reilu 1352, sekä muutamat koneelta kadonneet kuvat, ja kaverini kuvaamat 258 kuvaa. Harmillista vain, onnistuin osan kuvista kadottamaan jollain ihme keinoilla. Koneelta löytyy tosin kuvia enempikin, tuon verran on netissä niitä kuvia, mitä on räpsitty :).

Oma kuvauskalenterini näyttää tällä hetkellä vielä kovin tyhjänlaiselta, 7 estekisat, 2 koulukisat (joista toiset kaksipäiväiset, pääsen vain toisena), 2 varmat kenttäkisat, 1 valjakkokisa (jos kyyti löytyy), 4 näyttelyt, joista vain 2 satavarmaa, 1 rotunäyttely (jonne pakko saada kyyti), 2 match showt (joista toisiin pääsy riippuu kyydistä), sekä epävarmoja 5 (joista 4 kenttäkisaa). Näin listattuna, se vaikuttaa pitkältä, mutta kun heinäkuulle ei ole yksiäkään ja kesäkuullekin vain parit, niin tuntuu kovin tyhjältä...

Saapa nähdä miten paljon kesän kisoissa tulee kuvaajia nähtyä, virtuaalipuolen kuvaajista tosin en tunnista kuin varmaan yhden, senkin vasta Vermon poninäyttelyssä.

Kasvatit on eräs varsin mielenkiintoinen aihe kirjoittaa. Kasvatilla pitää olla kiva nimi ja kasvattajakin vaikuttaa paljon. Jostain syystä omat kasvattini ovat aina joutuneen unohduksiin. Juuri tässä pari päivää sitten laittelin viestiä erään kasvatin omistajalle, ja vastausta odottelen, ehkäpä oripoika palaa kotiin. Monia kasvatteja tuli napsittua muutenkin yhdessä vaiheessa takaisin, olivat unohtuneita raukat.

Itse sain juuri hiljan myös sähköpostia hevoseni kasvattajalta, ihmetteli, kun ei orin sivuilla ollut tapahtunut mitään. Todellisuus oli, että kun Hanna K:n kanssa meillä on eräs yhteinen tunnus, olin unohtanut Leevi-pojan olevan minun, muistelin sen olevan Hannan. Asia selvisi, ja ori pääsi heti käsittelyyn. Luonteen sai sivuilleen ja kuvatkin löysin sopivasti. Nyt sitten pyritään pitämään siitä kiinni, ettei poika enää unohdu.

Kasvatit ovat muutenkin kivoja otuksia. Itselläni on pikaisten laskujen mukaan tällä hetkellä 3 Dakotan kasvattia, 1 maukalta ostettu kasvattiponi, 1 Vegas-kasvatti, 1 Milkan -alkuinen suokki, 4 Hamzilta ostettua (2 Shadow's, 1 frá Spir; 1 Varjon; joskus niitä oli PAAALJON enempi, nyt ne on kaikki kuopattu jo), 4 Forwicen kasvattia, 3 Eucaryan kasvattia, 1 Chevalin kasvatti (mer -päätteinen, wasbaarissa), 1 Unafraidin kasvatti (wasbaarissa, näitä oli kaksi), 1 Salaisuus-suokki, 1 RVC-xx, 1 Etna-ratsuponi, 1 Wikhorn-kwpn, 1 Draculan -suokki, 1 Hiprakkalainen, 2 v. Shandi-shetua, 1 Jewel-shetu, 1 Vadelmaveneen, 1 Novellilainen, 1 Branven-shetu, 1 Treble -vuono, 1 vuono, jonka kasvattajasta ei hajuakaan, ja omia kasvatteja on laskujen mukaan tällä hetkellä 5 omistuksessa. Tuonteja sitten loput.

Hevoset yhteensä talleittain;
Huopatossu - 23
Fieldfare - 14
Quo Vadis - 8 (nämä ovat huonossa jamassa, parannusta tiedossa)
Smurf - 4
Teputus - 2
Yksityiset - 27

Rotutilasto;
suomen(pien)hevonen - 15
shetlanninponi - 12
welsh (kaikki sec) - 4
ratsuponi - 7
puoliverinen - 20
lämminverinen - 2
new forestit - 3
connemarat - 3
islanninhevoset - 1
paint - 1
laukkurit/täykkärit (xx, at) - 3
vuonot - 3
tinkerit - 1
aussiponit - 1
tilastot - 2

Yhteensä hevosia; 76

Hyvin suurella todennäköisyydellä mulla jopa jäi jotkut hevoset laskematta, ja jotkut kasvattajat luettelematta. Mutta aika jees hevosmäärä. Koko poppoon kun saisi vielä kisautettuakin, niin olisi tosi huippua. Tosin, mulla on selkeet tavotteet tiettyjen otusten kanssa, ja niiden kanssa panostetaan vähän enempi, toisten kanssa sitten ollaan rennompia ja touhuillaan. Hoitajia kun saisi, niin olisi kiva. Varmaan pitäis yhdistää noi tallit jotenkin fiksusti, niin voisi olla helpompaa.

 

Tajusinpas tuossa, että vanhempaakin tekstituotantoa löytyy. Ihan virtuaalimaailman saralla.

Teksti 1 (kirjoitettu kun VRL oli toimimatta noin vuosi sitten)

VRL uudistaa, sääntömuutokset hirvittävät virtuaalikansaa. Maailmanmenoa pohditaan vilkkaasti keskustelufoorumilla. Ei huolta, voitte valita kahdesta vaihtoehdosta. VRL tai ravi-/laukkapuoli. Myönnetään. Kolmesta vaihtoehdosta. Emmehän sulje pois lopettamista, mutta se on toivottavasti harrastajiemme viimeinen vaihtoehto.

Kuinka moni virtuaaliharrastaja olisi voinutkaan uskoa vielä pari-kolme vuotta sitten, että virtuaalimaailmassa koetaan tällaisia muutoksia mitä nyt viimeisen vuoden aikana on koettu? Itse, silloin 2004 vuoden alussa virtuaaliheppailua aloittaessani en olisi voinutkaan uskoa, että jo viitisen vuotta kestänyt virtuaalitaipaleeni voisi kokea tämän kaltaisen mullistuksen. VRL on muuttamassa virtuaalimaailman heppailua vaikeammaksi kuin IRL heppailu on koskaan ollutkaan. Joskus tosiaan oli harrastaminen helppoa ja miellyttävää, mutta nyt, kun katon virtuaalimaailman keskustelufoorumia. Aivan, sitä samaista htvostalli.netin keskustelufoorumia, joka kantaa nimeä Virtuaalitallit. Heti etusivulla tulee jo vastaan muutamia viestiketjuja, joissa ilmoitetaan lopettamisesta tai valitetaan VRL:stä. Myönnetään. Itselläni on myös etusivulla viestiketju. Osaksi sekin ketju sinne on laitettu VRL:n sääntömuutosten takia, mutta ei, omaan tilanteeseeni VRL ei ole pääsyyllinen.

Lukijaa alkaa ehkäpä mietityttämään että mikä ihme onkaan saanut virtuaalimaailman sitten näin sekaisin. Asia on virtuaaliharrastajille kuitenkin päivänselvä. VRL:n uudet sääntömuutokset kilpailuiden kanssa. Kaikki mistä olemme vähääkään saaneet iloa ja ehkä jopa hyötyä on otettu pois. Ei saa järjestää enää kilpailuita, joissa etuuksia jollekin tietylle seuralle tai rodulle, vain kaikille avoimet, seurakilpailut tai tietyille roduille avoimet ovat sallittuja. Näissäkin rajoitteensa. Toinen ilo joka meiltä on pois viety on kilpailijamäärien rajoittamattomuus. "Vähintään 30, enintään 100" - kuuluu VRL:n sivuilla oleva sääntö. Ei aivan tarkalleen samassa sanamuodossa, mutta lukee kuitenkin. Rajoittamattomia ei siis saa enää pitää. "Yksi ratsastaja saa täyttää max 10% luokan osallistujamääristä" - 100 ratsukon luokassa tämä tarkoittaa että yksi ratsastaja saa ilmoittautua 10 hevosella luokkaan, 30 ratsukon luokassa 3 hevosella jne. Mihin onkaan siis maailma menossa? Viekö VRL tietoisesti meiltä kaikki ilomme ja huvimme? Miksi haluatte tehdä tästä niin vaikeata?

Itse en henkilökohtaisesti koskaan ole virtuaaliheppailua ottanut liian vakavasti. Tokihan hevosiin ja talleihin on tullut uhrattua aikaa, mutta siltikin, olen yrittänyt sopeutua muutoksiin. Nyt kun VRL on viemässä meiltä lähes kaiken, pitää ihmisten pakko opetella kilpailemaan jälleen kerran villeissä kilpailuissa, siirtyä ravi- tai laukkapuolelle, mutta tokihan on vielä näitä jotka haluavat sopeutua VRL:n muutoksiin. Kun VRL kaatui vuosi sitten koko virtuaalimaailma meni sekaisin. Kuinkahan mahtaa olla asioiden laita nyt, kun VRL kaatumisensa jälkeen pystyyn noustuaan tekemillään muutoksilla on saanut monet harrastajat lopettamaan joko harrastuksen kokonaan tai vaihtoehtoisesti siirtymään tosiaan laukka- ja/tai ravipuolelle. Itse kuulun näihin jotka vaihtavat vain laukka-/ravipuolelle. Sielläkin on toki opeteltavana asioita, mutta ainakaan asiat eivät muutu niin kovaa tahtia kuin mitä ratsupuolella VRL:n kanssa tapellessa. Vaikka enhän minäkään ratsupuolta ole hylkäämässä. Pari ratsua on edelleen ja seura, WR, jonka kanssa koetetaan muutoksiin sopeutua.

VRL:n oma kantahan asioiden muuttamiseen on tunnetusti asioiden helpottaminen. Mutta kuinka monen asiat virtuaalimaailmassa oikeasti helpottuvat, kun esimerkiksi seurakilpailuihin vaaditaan ensin seuranpitäjän hyväksyntä ja sitten vielä jaoksen pitäjän? Entäpä sitten kilpaileminen? Tulokset kutsusivulla eivät ole enää viralliset, vaan VRL:n tulospankissa olevat tulokset ovat ainoat viralliset tulokset. Muita ei hyväksytä. Kuvitella miten yksi osa virtuaalimaailmaa voi saada kuitenkin kaiken sekaisin? Tässä kuitenkin kun olen virtuaalimaailman muuttumista viiden vuoden ajan seurannut, olen alkanut pohtia. Tekeekö VRL loppujen lopuksi asioista pidemmän päälle yhtään sen helpompaa? Tähän mennessä nimittäin näyttää vahvasti siltä, että VRL:n kanssa eläminen vain mutkistaa meidän, tavallisten virtuaaliharrastajien, asioita huimasti. Kuinka kauan jaksamme tätä VRL:n harrastamaa sortoa? Tämähän alkaa melkein käydä historian tunnilla lukemastani siirtovalta kahakoista!

VRL on vahva, ja vahvistuu luultavimmin entisestään kun sen todelliset tukijat pitää pintansa. Mutta me, pieni vähemmistö virtuaalikansalaisista pyrimme kuitenkin tasapainoilemaan kahden vaihtoehdon välissä. Onneksi kuitenkin virtuaalimailmassakin on mahdollisuuksia paljon. Jos/kun ei VRL kiinnosta niin voi liittyä laukka- tai raviharrastajiin.

Teksti 2 (kirjoitettu 13.2.2010)

VRL:n sivuille yrittäville aukeaa eteen karu valkoinen sivu, joka ilmoittaa 'Olemme tauolla. Palaathan tarkistamaan tilanteen ensivuoden puolella.' Sama viesti on ollut sivuilla jo vuoden 2009 joulukuun puolestavälistä. Virtuaalimaailmassa käy kuhina, kaikkien maailma tuntuu pyörivän VRL:n ympärillä. Maailmanloppu on lähellä, kun ei sivuja tunnuta saavan takaisin koskaan, mennäänhän jo helmikuussa.

Hevostalli.neti Virtuaalifoorumilla on päivittäin etusivulla topickeja, joiden aiheena on VRL, viimeisin avaamani VRL-topick kantoi nimeä 'Jumankauta! VRL!' Kuten muissakin, myös tässä valitustopickissa oli aiheena VRL:n tauko. Mielenkiintoista sinänsä, tästä topickista en vielä löytänyt viestejä, joissa Leandra tai joku muu tulee heittelemään vitsiä VRL:n hallituslaisten lomamatkasta Goalle (ja se yksi varaton lomailee jossain muualla). Minua nämä asiat huvittavat, mutta ei kaikkia. Osa virtuaaliharrastajista on erittäin näreissään siitä, kun ei pääse kisaamaan jaoksellisissa ja ei pääse rekisteröimään, ja kun laatiksetkin on jäissä nyt tauon takia. Herätkää! Ei se VRL koko virtuaalimaailman napa ole. Aina voi kisata NJ:tä, villejä, raveissa tai vaikka laukkakisoissa. Ja mikä parasta, nyt on aikaa keskittyä siihen tallin rakenteluun, tekstien kirjoitteluun ja vaikka uusien asioiden opetteluun.

Mikä sitä VRL:n remonttitaukoa sitten pitkittää? No, tauon syyhän alunperin on ollut virheellisten koodien korjaaminen. Sitähän Fea (ja hänen mahdolliset koodausapulaisensa) sitten tekevät. Ihmisiä Fea ja muut VRL:N hallituksen jäsene kuitenkin ovat, jonka vuoksi emme me harrastajat voi olettaa heiltä mahdottomuuksia. Emme voi vaatia heitä istumaan tietokoneen ääressä koodailemassa 24/7, vaikka toiset sitä varmasti haluaisivatkin. Itse olen sitä mieltä, että Fealle olisi annettava työrauha, ja lopetettava VRL-valitustopickien tekeminen, vaikka tokihan ne tuntuvat kuuluvan nykypäivän virtuaaliharrasteluun. Ilman niitä tuntuu, että jotakin on pielessä. Ainahan VRL:ää on syystä tai toisesta parjattu, oli se sitten toiminnassa tai ei.

Eräällä virtuaaliharrastajalla, Viivuskalla (joka käsittääkseni on tätä vähän pitempää harrastanutta sakkia, ns 'vakiokamaa'), on virtuaaliblogissaan hieno kirjoitelma, VRL - loppu vai vain tauko?! Luettuani blogikirjoituksen, on minun sanottava, että se on täyttä asiaa koko juttu. Toiset kun ottavat tämän harrastuksen aivan liian vakavasti.

Mutta kuinka monen maailma oikeasti kaatuisi? Miksi ei voitaisi palata aikaan, jolloin VRL oli huomattavasti pienempi järjestö. Aikaan, jolloin jaokset olivat kukin irrallisia, mihinkään kuulumattomia. Kun niitä pyöritettiin käsivoimin, eikä aivan yhtä koodivaltaisesti, kuten nykyään. Kuinka monelle tekee todella pahaa palata villien kilpailuiden aikaan? Vai onko harrastajista tullut suuruudenhulluja? Pitääkö kaiken tapahtua heti, aina vain nopeammin ja nopeammin. Niin, että ilman VRL:n kaltaista järjestöä ei selvitä, ei vaikka se olisi samanlainen, kuin joskus aiemmin. Jaokset oli listattuna, mutta ne eivät olleet VRL:n alaisia. NJ ei ole vieläkään VRL:n alainen, hyvä sinällään, siinä voi ratsujenkin omistajat kilpailla nyt, kun VRL on remontissa. Vaikka onhan vaihtoehtona vielä Laukkajaos (LJ) ja Virtuaalisten Ravien edistämisryhmä (VRER), joista kumpikin on VRL:stä erillisiä.

VRL palannee kuitenkin jossain vaiheessa, kunhan koodineromme Feanaro saa kaiken koodailtua. Ehkäpä liitto palaa entistä ehompana, kenties, mutta se on varmaa, että kun VRL palaa, on aluksi kisoissa tungosta, rekisterijonot tukossa ja ennen kaikkea, hevostalli.netin Virtuaaliforralle syntyy valitustopickeja siitä, kuinka kilpailuihin ei mahduta ja hevosia ei saa rekisteriin. Vaikka ensimmäisenä tietty hehkutetaan VRL:n paluuta. Sitä odotellessa.

Nämä kirjoitukset ovat vain minun, flanellin, omia kannanottojani virtuaalimaailman uusiin tuuliin, VRL:n muutoksiin ja remonttiin. Kommentointi on muuten sitten sallittua ja toivottua, ihan kaikkiin blogikirjoituksiin.

Nyt se on sitten totta, olen saanut toisen hevosen jo VIR MVA Ch -palkituksi. Ensimmäinen hevonen, josta VIR MVA Ch:n sain oli kwpn-ori Starlight's Supernatural Alien, tuttujen kesken vain Sakke. Tällä kertaa vuorossa oli fwb-ori Tutankhamon MK (http://halipula.net/virt/hamunen.html), Hamunen.

Hamuselle ehdittiin hommailla serttejä vähän enempikin, kun tuli osallistutettua sitä näytteyihin aina reilulla kädellä, eihän sitä koskaan voinut tietää, että miten nopeasti tulokset tulee. Orin ensimmäisistä näyttelyistä kun puuttuu edelleen BIS-kehän tulokset.

Seuraava tavoite on Hamusen kanssa saada ori ERJ ja KRJ laattikseen, sekä mahdollisesti YLA:an. Ehkäpä myös KeRJ -laattis olisi edessä, riippuen siitä, miten orin kilpaura tästä nyt lähtee käyntiin, jahka VRL palailee.

Tavoitteena on lisäksi saada eräs shetlanninponipoika muotovalioksi. Sinällään ihan realistinen tavoite, että ori oli ensimmäisissä NJ-näyttelyissään LKV1 ja BIS3 :). Yksistä näyttelyistä odotamme lisäksi tuloksia. Toivottavasti niissäkin pärjättäisiin, ja orista saataisiin nopeasti VIR MVA Ch, se olisi sitten jo kolmas sillä saralla :).

Tällä mennään, ja parasta toivotaan. flanu kiittää ja kuittaa jälleen kerran.

...kuin sen petaa.

Toisilla ihmisillä on pakkomielteitä kiusaamiseen, sitä tapahtuu myös virtuaaliharrastajien keskuudessa. Nälvitään ja haukutaan toisia, niin selän takana kuin päin naamaakin. Netissä se on niin helppoa, kun voi anonyymisti tehdä ja sanoa. Itseäni tällaiset kiusaamistapaukset ärsyttävät ja harmistuttavat. Miksei vain voida ymmärtää, että tämä on vain harrastus? Miksi pitää ottaa liian todesta?

Toinen ärsyttävä asia on rahan sekoittaminen virtuaaliharrastukseen. Hevostalli.netin keskustelufoorumille oli nimimerkki sanna laittanut viestiketjun, jonne oli linkitetty web archiven kautta haettuja ht.netin foorumin etusivuja vuodelta 2002. Oli mielenkiintoista nähdä miten silloin otsikoitiin. Itse kun olen aloittanut vasta 2004. Tuolloin, 2002, ei rahaa sekoitettu mukaan, ja viestiketjuun olikin joku kommentoinut, että silloin olisi naurettu pitkään, jos joku olisi rahaa kehdannut pyytää. Nykyään se tuntuu olevan arkipäivää. Edes aloittaessani 2004 ei rahaa sekoitettu harrastukseen.

Kaikki muukin on tehty vähän hankalaksi, kisaaminen, kasvattien ostaminen ja muu. Enää ei noudateta kunnolla myyntiehtoja, joita moni kasvattaja kuitenkin edelleen käyttää. Toivottavasti kasvattien ostajat tällä saralla vähän parantelisivat toimiaan, vaikka eihän mitään voi vaatia, aina voi vain toivoa. Ja voihan sen kasvatin aina virtuaalimaailmassa ottaa takaisin, jos koti ei ole sitä, mitä on luvattu (ts. kasvatti vaikuttaa nurkassa pölyttyvältä).

Sitten iloisempiin asioihin; flanellin fwb-ori, joka tottelee nimeä Hamunen on kovaa vauhtia saavuttamassa VIR MVA Ch arvonimen, viimeisiä sertejä odotellaan ja samalla odotellaan sormet syyhyten sitä, että kaikki sertit löytyy BIS-listalta. Orin aivan ensimmäisistä näyttelyistä kun ei ole edes BIS-kehän tuloksia, ja ne ovat olleet jo vuoden  2009 kesäkuussa!  Kuvat menee tosin vaihtoon ennen anomista, pakko, kun samoilla kuvilla on jo toinen hevonen, jolle arvonimi myönnetty.

---

Edit 16.4.
Aloituskappaleessa puhuin kiusaamisesta hieman. Tarkoituksenani EI ollut vähätellä virtuaalihevostelua harrastuksena, vaan saada ihmiset ajattelemaan sitä, pitääkö virtuaalisessa harrastuksessa tehdä toisten harrastamisesta niin kurjaa ja vaikeaa. Että eikö vain voisi yksinkertaisesti jättää avaamatta sellaisten ihmisten viestiketjuja, jotka eivät itseä miellytä. Vaikka virtuaalihevostelu olisi itselle henki ja elämä, niin ei tarvitse toisille purkaa mahdollista omaa pahaa oloaan. Ei se ole IRL:kään mukavaa. Toivottavasti kiusatut ymmärtävät viitata kintaalla kiusaajilleen, tai jos ei ole tarpeeksi "vahva" sellaiseen, niin edes puhuisi jollekin, ja saisi jonkun tuekseen. Kenenkään ei pitäisi joutua lopettamaan tätä harrastusta kiusaamisen vuoksi!

No nyt on sitten flanellillakin oma virtuaaliblogi. Blogin pitämistä pohdin jo jonkin aikaa, ja sitten päätin, että kai se täytyy blogi perustaa, ja virtuaaliblogi siitä sitten tuli. Mitään hajua ei ole, että miten ahkeraan tätä tulee kirjoiteltua, mutta jos nyt aina kaikki saavutukset ja mullistukset saisi kirjattua tänne ylös, niin olisi aika jees.

Tällä hetkellähän on tavoitteissa saada fwb-ori Tutanhamon MK:sta VIR MVA Ch, se tuleekin sitten olemaan toinen omistamani muotovalio champiooni. Ennen tätä veijaria oli jo Stalight's Supernatural Alien, tutummin vain Sakke. Sakke kuitenkin meni poikansa Fantin oheistuotteena Missulle Forwiceen ja siellä Sakke eleli tyytyväisenä elämänsä viimeiset vuodet. Olihan se muutenkin hieno, Vir Mva Ch, YLA2, KRJ-II. Sellainen komia herrasmiesorii. Kolmas VIR MVA Ch hevoseni tulee olemaan shetlanninponi-orii, NLI Wild Card. Ori kun onnistui saamaan jo ensimmäisistä NJ:n näyttelyistään LKV1 ja BIS sijakin siis tulossa. On mulla todellisuudessa aika hienoja poneja, ne vaan ei kelpaa kenellekään jalostukseen ikinä.

Jostain syystä mulle on iskenyt himo saada welshejä, virtuaalikaviokkaita on muutenkin liikaa, ja tekee mieli rohmuta lisää. Onneksi mulla on perusteltu syy olla kisaamatta koneja tällä hetkellä - VRL ei toimi. Ehkä mä hommaan welshponeja kisailemaan villejä, ja NJ:tä. Niitä kun mulla ei ole kuin yksi ori NJ luokkia koluamassa. Ehkä jossain vaiheessa on enempikin. Jos nyt shetut, puokkiorit, ja muutamat muut saisi kisautettua vain tarpeeksi ensin siellä NJ:ssä. Vaikka ei mun tammat kyllä pärjää, osa oreistakin vain heikosti. Mutta sellaista se on, elämä jatkuu.